Tehokalastus

Miksi tehokalastus?

Ravintoketjun vinoutuessa kalasto muuttuu särkivaltaiseksi ja kalabiomassa moninkertaistuu ja siihen sitoutuu usein paljon ravinteita. Liian tiheä särkikalakanta vaikuttaa vesistön sisäiseen kuormitukseen mm. pöyhimällä pohjan sedimenttiä, jolloin ravinteet pääsevät paremmin liukenemaan veteen. Tämä lisää levätuotantoa. Tiheä särkikalakanta vie elintilaa petokaloilta, kuten ahvenelta ja hauelta. Särjet syövät muiden kalojen mätiä ja vaikuttavat myös tätä kautta petokalakantojen vahvuuksiin.

Särkikaloja vähentämällä pyritään muuttamaan monitahoisia ekologisia vuorovaikutuksia sinileväkukintoja vähemmän suosiviksi. Lisääntyvän kalastuksen vaikutusta kalakantaan voidaan tehostaa petokaloja istuttamalla.

Tuhanteen kiloon (1000 kg) kalaa on sitoutunut 6 - 8 kg fosforia ja 25 kg typpeä. Ruovedenselältä syksyllä 2007 saaliiksi saatiin 28 000 kg vähempiar­voista kalaa. Saaliin mukana vesistöstä saatiin poistetuksi 196 kg fosforia ja 700 kg typpeä.

Hoitokalastusta voidaan toteuttaa sekä keskitetysti nuottaamalla tai rysäkalastuksella että yksittäisten asukkaiden toimesta esim. katiskoilla. Jos yksityishenkilö kalastaa vuodessa oman painonsa verran särkikalaa, saa hän poistetuksi oman kuormituksensa verran fosforia järvestä. Toimenpiteenä tämä ei ole mahdoton työmäärä, silti vaikutuksiltaan kuitenkin varsin merkittävä.

Kaikilla järvillä hoitokalastuksen tarvetta

Tietoa kalakannan koostumuksesta ja tiheydestä ja siten hoitokalastustarpeesta saadaan koekalastamalla järvi joko yleiskatsausverkoilla tai nuottaamalla.

Syksyllä tehtyä nuottausta voidaan pitää myös koepyyntinä, jonka mukaan arvioituna vähempiarvoisten kalojen kannat ovat runsaita. Nuottasaalis oli pääasiassa särkeä ja lahnaa. Kuvaa kalakantojen vahvuuksista tukevat myös alueelta aiemmin tehdyt tutkimukset.

Ruovedenselän valuma-alueen järvillä tehtiin koekalastus yleiskatsausverkoilla elokuussa 2007. Kalastuksessa käytettiin yleiskatsausverkkoja, jossa on 9 eri verkkoharvuutta. Harvuudet verkoissa olivat 10, 12, 15, 20, 25, 30, 35, 45 ja 55 mm.

Yleisesti järvellä on hoitokalastuksen tarvetta, jos koekalastuksessa särkikalojen osuus saaliista on yli 60 % ja petokalojen osuus alle 20 %, koeverkkojen yksikkösaalis on yli 100 kpl ja yli 2 kg / verkko. 

Taulukko 1. Koekalastuksen tulokset

Alueen vesistöissä tavattiin koekalastuksissa kuutta eri kalalajia: ahven, särki, lahna, säyne, hauki ja kuha. Esim. ruutanaa ei saaliissa esiintynyt, vaikka lajin tiedetään esiintyvän mm. Leppäselässä. Lisäksi tavallisesti vesistöissä tavattavista lajeista salakka, kiiski ja made eivät esiintyneet saadussa saaliissa. 

Taulukko 2. Kalojen keskipainot (gr /laji)

Eriasteista hoitokalastusta tulee tehdä kaikilla tutkituilla vesillä. Joillain kohteilla kyse on voimakkaiden särkikantojen vähentämisestä. Toisilla kohteilla ahventen keskikoko tulisi saada kasvamaan, jolloin ko. vesistöihin muodostuisi petokalakanta.

Tavoitteet ja toiminta

Ruovedenselän ja sen valuma-alueella olevien pienempien järvien hoitotoimenpiteeksi kalastus sopii erinomaisesti. Alustavasti voidaan todeta, että tehokalastuksen tarve on Ruovedenselällä suurin ja kalastus tulisikin keskittää pääasiassa sinne. Pienemmillä vesillä kalastus tulee mitoittaa osakas-kuntien esittämien tarpeiden mukaisesti.

Yleensä saalistavoite on 50 – 100 kg/ha vuodessa Etelä- ja Keski-Suomen rehevissä järvissä, joiden fosforipitoisuus on alle 50 µg/l. Ruovedenselällä tavoite olisi tämän mukaan laskettuna 75 000 – 150 000 kg /a. 

Hoitokalastuksen kustannukset riippuvat kalastustavasta ja hinnoitteluperusteista. Nuottauksen hinta voi esim. muodostua pyydetyn saaliin tai vetokertojen perusteella. Yksityishenkilöiden tekemälle katiskakalastukselle hintaa kertyy vain se, mikä talkootyölle ja pyydyksille halutaan hinnaksi laskea. 

Kalansaalis käsitellään asianmukaisesti ja siten, että siitä ei aiheudu haittaa. Ruovedenselän teho-pyynnin saalis toimitettiin turkiseläinten rehuksi. Tulevaisuudessa kalansaalis ehkä voidaan käyttää biokaasun tuotannossa. 

Kevätpyynti rysillä

Syyspyynti nuotalla

Nuottakalastusta on tehty Ruovedenselän pohjoisosassa linjalla Suurolansaaren pohjoispää - Ylänteenniemen pohjoispää.  Lisäksi syksyllä 2008 Suurolanlahdella  nuotattiin 7 apajaa. Tätä aluetta hoidetaan kuitenkin jatkossa rysäkalastuksella, koska siellä pohjassa on liikaa kaapeleita yms. Nuottapyyntiä tehdään kolme vuotta, jonka jälkeen tehdään uusi tarkastelu ja kalastuksen mitoitus ja ohjaus.

Alustava saalistavoite suunnittelualueella oli 100 000 kg/vuosi. Teoreettisesti tämä määrä vastaa ihmisen aiheuttamaa vuosittaista fosforikuormaa Ruovedenselällä. Keskimääräinen kustannus on tällä saalismäärällä olisi 60 000 euroa/vuosi. Käytännössä kalasaaliit ovat olleet tätä pienempiä, mutta silti merkittäviä. Vuonna 2009 hoitokalastuksen kokonaissaalis tulee olemaan kahta ensimmäistä vuotta suurempi, kun rysäkalastus alkaa.

Kalasaaliit

Vuoden 2007 tehokalastuksen koko saalis oli 28 000 kg. Saaliin mukana poistui fosforia 196 kg. Vuonna 2008 saalis oli 20 000 kg ja fosforia poistui 140 kg.

Ravintoketjun kunnostaminen jatkuu tehopyynnillä

Puulan Ruovedenselkää on hoitokalastettu nyt jo neljän vuoden ajan. Vajaasti hyödynnettyä kalastoa on poistettu vesistöstä yhteensä yli 100 tonnia. Tämä vastaa 74 kilon hehtaarikohtaista saalista.

Keskimääräinen saalis ollut 18,5 kg/ha, millä tasolla oltiin myös vuonna 2010. Mikäli taso säilyy samana, päästään hoitokalastuksessa hankkeen aikana tavoitetasolle 100 kg/ha.

Vuonna 2010 kalasaalis oli 25 tonnia. Tästä 20 % on rysäsaalista kevätpyynnistä.

Syysnuottauksen saalis oli yli 20 000 kiloa. Yli puolet saaliista oli särkeä. Ahvenen, salakan ja särjen yhteenlaskettu osuus oli 89,5 % koko saaliista.

Taulukko syysnuottauksen saalisjakautumasta:

Kalastusta jatketaan vuonna 2011 Niirasen – ja Suurosenlahdella keväällä rysäkalastuksena ja Ruovedenselällä syysnuottauksena. Saaliskertymää seurataan tarkasti ja saadunsaaliiden perusteella tehdään uusi arvio hoitokalastuksen ohjaustoimista. Hoitokalastusta on varauduttu jatkamaan vuosien 2011 ja 2012 ajan.